Arkisto

Hölskykurkut

Rakastan syksyä.
Aina en ole siitä niin pitänyt, mutta onneksi mieli saa vanhetessa muuttua.
Rakastan syksyn satoa ja kaikkia ihania juureksia sekä marjoja jotka syksyn tullen kypsyvät.
Kaikki ihanat ruoat mitä näistä vihanneksista saakaan kokkailla.
Ai että…
Sanon minä.

Muru lähti hoitamaan asioita ja minä jäin kahden hoidokin kanssa touhuilemaan.
Nämä maanantait ovat meillä rauhallisia, kun osa lapsista on silloin vapaalla.
Kävin aamusella jääkaapin antia lävitse ja huomasin vihanneslaatikossa kolme pulskaa avomaankurkkua.
Olin nämä sankarit ostanut aivan vartavasten hölskykurkkujen tekoa varten.
Nyt on juuri oikea hetki hölskytellä kurkut valmiiksi ja yllättää Muru tällä herkulla hänen palatessa kotiin.

2 isoa (n. 400 g ) avomaankurkkua
2 rkl väkiviinaetikkaa
2 rkl vettä
1/2 rkl sokeria
0,25 tl ruususuolaa
1 rkl kuivattua tilliä

Sekoita kaikki liemen aineet hyvin sekaisin.
Niin kauan, että sokeri on sulanut liemeen.
Viipaloi avomaan kurkkut ja laita lasipurkkiin etikkaliemen kanssa.
Laita lasipurkin kansi kiinni ja hölskytä purkkia kunnolla.
Hölskykurkut säilyvät jääkaapissa muutaman päivän.

Eilen sain kuunneltua Emmi Mustosen Tekijä-kirjan loppuun.
Tämä on taattua Mustosta ja juuri minun makuuni oleva tarinan kerronta vie minut aina niin mukanaan.
Tarinassa sivutaan Marimekkoa ja Armi Ratiaa.
Puhuttiin kirjassa Pojat-elokuvastakin ja Vesa-Matista joka oli yksi elokuvan näyttelijä.
Suosittelen ehdottomasti Enni Mustosen sarjaa Syrjäänkatsojan tarinoita luettavaksi.
Tämä Tekijä on päätös-osa kyseiselle sarjalle.

Ihminen joka tahtoo,
keksii keinot.
Ihminen joka ei tahdo,
keksii selitykset.

-Tupu-

Arkisto

Karpalohilloa ja viikonruokalistaa

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille.

Upea uusi viikko on taasen alkanut, minulla se alkaa puoli päivä vapaa-päivällä.
Aamulla puoli kuusi otin vastaan hoidokit (sisarukset) ja puuron syönnin jälkeen vaihdamme hoitajaa.
Me lähdemme siitä Nokialle koira-treffeille ja siitä siivoamaan Kumppanin kämppää.
Iltapäivällä viemme Ottosen Mutsille ja lähdemme nuorimman tyttären sekä hänen poikaystäbänsä kanssa Ikeaan.
Kaupassakin pitäisi vielä jossain kohtaa käydä, mutta eiköhän nämä kaikki yhteen päivään mahdu.

 

Minulla on onni, että omistan serkku-miehen joka poimii karpaloita.
Niinpä saan joka syksy pakasteeseen karpaloita.
Kumppanini ja minä rakastamme kaaliruokia ja mikäs sopisi kaalin kanssa paremmin, kuin karpalohillo.



n. 1 l  karpaloita
400 g tummaa ruokososkeria
3-4 dl vettä
1 appelsiinin kuorta

Laita karpalot kattilaan veden kanssa ja lämmitä miedolla lämmöllä. Kuori vaahto pois marjaseoksen pinnalta isolla lusikalla. Lisää sokeri marjojen sekaan ja jatka keittämistä noin kymmenen minuuttia kunnes kaikki sokeri on liuennut marjojen sekaan. Kaada kuuma hillo huolellisesti puhdistettuihin lasipurkkeihin ja sulje ne heti kuumina kannella. Anna hillon jäähtyä kokonaan huoneenlämmössä ennen kuin siirrät ne viileään. 

Meidän ystävyydessämme…

salaisuudet ovat vaalittuja ja 
paheet sallittuja.
Maanantait tuntuvat perjantailta
ja arki glamourilta.

Kiitos kun olette seuranneet mukana 
jatketaan samaan malliin💖

-Tupu & Cassu-

Arkisto

Tiskiliinaa ja timjamikimppuja

Täällä sitä taas ollaan.
Ensimmäinen työpäivä on nyt takana ja voi kuinka ihana se oikein olikaan.
Halimista ja juttelua, välillä kaikki höpöttivät yhtä aikaa.
Kirjastoreissua, yhdessäoloa ja toistemme seurasta nauttimista, sitä oli meidän ensimmäinen hoitopäivä 
kesäloman jälkeen.
Yhden hoidokin vanhemmalta sain jopa kaksi litraa mustikoita 😋
Nyt on millä lasten kanssa herkutella.
Meillä on kyllä kaikista parhaat hoitolapset 💝
Olen ottanut takapihan yrtti-istutuksitani timjaminippuja sisälle kuivumaan.
Ihana tuoksu huumaa pienen keittiöni.
Loppu viikosta ajattelin lasten kanssa säilöä myös muitakin yrttejä pakasteeseen öljyyn sekä aivan sellaisenaa.
Onhan kaikki nämä yrtit lasten kanssa yhdessä istutettuja, siispä säilöntäkin tehdään yhdessä tuumin ja rakkaudella 💚💗
Mutta niistä sitte tuonnenpana hieman lisää.
Taasen tuli väkästettyä myös yksi tiskiliina.
Tällä kertaa ohjeena oli jyväjoustinneule.
Olen nyt yli viiden vuoden tiskiliinailuni jälkeen todennut joustinneuleet parhaimmaksi liinoikseni.
Pysyvät parhaimmin pehmeinä eivätkä mene pesussa pieniksi kittanoiksi, vaan pysyvät hyvin kuosissaan.
Siispä yksi oikein yksi nurin kolme kerrosta ja seuraavat kolme kerrosta oikein silmukoiden tilalle nurin ja päinvastoin.
Tätä kuuden kerroksen settiä jatketaan niin kauan, että tiskiliina on sopivan kokoinen.
Päättele silmukat ja ota riepu kovaan käyttöön.
Kello alkaa pian olla aamu kuuden kohdilla, joten valmistelen aamuteet ja leivän ennen ensimmäisten hoidokeiden tuloa.
Sitten aamutoimille,
 hampaatkin on vielä pesemättä ja hiukset harjaamatta 🙊🙈.
Kaunista ja mukavaa päivää
 ja muistakaa hymyillä.
Nauti elämästä.
-Tupu-
Arkisto

Lehtikaalin pakastus

Tässä kuulkaa vetää suun aivan muikeaksi.
Tämä viikko on ollut jo tähän asti niin huippu ihana, mutta lisää vain pukkaa tulemaan.
Enkä tietenkään laita hanttiin, saa tulla kaikkea mukavaa ovista ja ikkunoista.
Mitä kaikkea ihanaa vielä kerkiää viikon aikana tapahtua…
Tai miksi viikon?
Sovitaanko heti oikein moniksi vuosiksi tätä ihanaa ja mukavaa aikaa 😍.
Alku viikosta on nyt saatu hoitolapsen äidiltä omenoita ja tänään naapurini kyseli huolisinko hänen kasvimaaltaan lehtikaalia ja lehtipersiljaa… 😍
Tänään kaupasta tullessamme oli ovemme vieressä iso kassillinen näitä herkkuja.
Nyt on taasen pussitettu ja pakastettu…
Ihanaa kun saadaan herkutella lehtikaalilla munakkaissa, padoissa, laatikoissa, keitoissa, risotossa ja mikä parasta piirakat saavat tästä mitä maukkainta täytettä, smoothieista puhumattakkaan.
Niin on monipuolinen tämä vihannes, että mielihyvin otan vastaan tälläisiä pussukoita.
Pakastimeenkin nämä saa nii mukavasti pieneen tilaan.
Ensin pesen lehtikaalin ja revin ruodin irti.
Pelkän lehtiosan revin pussiin pieniksi paloiksi ja puristan ilmat huolella pois. Sitten vain pussi kiinni ja pakastimeen.
Tarvittaessa voin nyt ottaa pussista sopivan määrän lehtikaalia käyttöön joka ruokakerralle
Näppärää vai mitä?.
Minusta on tullut tämän kevään ja kesän aikana sellainen pinaatin ja lehtikaalin syöjä, ettei ole tosikaan.
Näitä löytyy nykyään meillä melkein joka ruoasta 😋.
Huomenna ajattelin valmistaa lopuista omenoista herkullisen piirakan.
Toivottavasti aika vain riittää, kun kirjastossakin olisi dekkari vinkkausta illalla tarjolla.
Arkisto

Vanhanajan kurkkurellissi

Täällä on viikko niiskuteltu koko porukka.
Hoidokeitakin on puuttunut alkuviikon, mutta nyt alkaa tauti olla selätetty ja koko komppania on taas koossa 💖

Valmistin juuri jääkaappiin huomiseksi litran pinaattilettu-taikinan turpoamaan.
Siitä riittää hoidokeille sekä meidän porukalle lettusia, sekä vanhempi tyttökin saa mukaansa Poriin äiteen tekemiä lettui 😍

Löysin kirjastosta Veera Niemisen uuden kirjan ”ei muistella pahalla”.
Mietiskelin, että ensimmäinen eli avioliittosimulaattori-kirja oli niin hyvä, että kuinkahan tässä käy…
Mutta kyllä tämäkin kirja hyvä oli, vaikkei nyt aivan päässytkään ensimmäisen kirjan
tasolle.
No, nämähän on aivan makuasioita, toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

Viime viikonloppuna ostin tarjouksesta avomaankurkkuja ja vaikka viikko olikin hieman haastava jaksoin onneksi säilöä tätä joka vuotista herkkua meille syötäväksi.
Eli tämän reseptin löysin joskus nuorena tyttönä ja valmistin tällä ohjeella ensimmäisen kurkkurelissini.
Huomaahan sen, että maun täytyy olla hyvä, koska vielä melkein kolmenkymmenen vuodenkin päästä teen avomaankurkkuni samalla ohjeella.
Ja mikä parasta tämä on herkullista syötävää jo seuraavana päivänä.

1 kg avomaan kurkkua
300 g sipulia
1 nippu tuoretta tilliä

Liemi:
2 dl väkiviinaetikkaa
3 dl sokeria
1 1/2 rkl suolaa
1 rkl sinapinsiemeniä

Raasta kurkku ja silpulit raastimella suikaleiksi.
Silppua tilli ja sekoita se sipuli-kurkkuseokseen.
Jaa seos purkkeihin.
Kiehauta liemi ja kaada tasan purkkeihin.

Sitten vain purkit kiinni ja nauttimaan herkusta heti seuraavana päivänä.

Mutta nyt tämä täti alkaa funtsailla ensi viikon ruokalistoja.

Arkisto

Pikkelöidyt tomaatit

Hyvää äitienpäivää kaikki te ihanat äidit.

Meillä äitienpäivä alkoi mukavasti hoidokeiden ihanilla viesteillä.
Aamusella tuli viestiä ensin hoidokin isältä, isä oli kysellyt lapseltaan aamiaisella ”onko äiti kiva?”, johon lapsi vastasi, ”äiti kiva” ja hetkenpäästä sanoo myös ”hoitotäti kiva ja hoitosetä kiva.”
Seuraava viesti tuli toiselta hoidokin äidiltä joka kertoi ostaneensa pojalleen lippiksen lauantaina.
Poika oli todennut, että haluaa heti käydä hoitotätille näyttämässä lippistä.
Ihania nämä viestit, kyllä alkoi aamupäivä niin mukavasti näitä lukiessa.
Päivällä grillailtiin ja sen jälkeen vähän epämiellyttävämpään hommeliin.
Aloimme Ukkoseni kanssa täyttämään verolappusia, plääh.
No, nyt on lippuset lappuset postin armoilla ja saa taas ottaa hieman rennommin.
Tänään tein myös maukkaat pikkelöidyt tomaatit.
Näitä voi nyt laittaa salaatteihin ja ruokiin tai vaikka syödä aivan tälläisenään.
Pari menikin äsken parempiin suihin. (Oli muuten todella herkullisia.)
Jos sinulla ei ole käytössä tuota sitruunaista oliiviöljyä, ei hätää.
Voit vallan hyvin raastaa joukkoon sitruunan kuorta.
1 rs tomaatteja (minulla kolmen sortin minitomaatteja)
2 valkosipulia
3 oksaa timjamia
MARINADILIEMI:

1 dl punaviinietikkaa
1 1/2 dl vettä 
1/2 dl extra neitsyt oliiviöljyä maultaan sitruuna.
 1/3 dl sokeria
1 tl ruususuolaa
1/2 tl chilirouhetta
Pistele tomaatit grilli-tai cocktail-tikulla.
kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.
Laita kulhoon kerroksittain valkosipuleita, tomaattia sekä timjamia.
Sekoita kaikki marinadin ainekset hyvin keskenään.
Sekoittele niin kauan, että sokerikin on sulanut joukkoon.
Kaada marinadi tomaattien päälle purkkiin.
Voit vielä ravistella hellästi purkkia ja laita se sitten jääkaappiin makustumaan ainakin tunniksi, jos ei pariksikin.
Arkisto

Nokkospesto

Noukin tuossa pari päivää sitten pihastamme kaikki nokkoset sekä hieman mustaviinimarjan lehtiä.
Eilen laitoin kasvit pellille ja saunan jälkeen vein ne yöksi kuivumaan puusaunan lauteille.
Aamulla odotti kuivat kasvit ja aloin heti tekemään osasta nokkosista pestoa.
Loput kuivatut herkut laitoin odottamaan seuraavia koitoksia.
Nuo mustanviinimarjan lehdet odottaa talveen ja tee-hetkiin.
Talven tee-hetken menen pelkillä mustanviinimarjan lehdillä ja hunajalla.
Eipä paljon flunssat kiusanneet. No, nyt heti kun lämpimät alkoivat ja en enään kuumaa teetä juo tuli sitten oikein kunnon flunssa päällensä.

n. 1 l kuivattuja nuoria nokkosen lehtiä
1 dl oliiviöljyä
1 dl pinjansiemeniä
1 tl ruusumerisuolaa
2 valkosipulinkynttä
1 rkl sitruunamehua
2 dl parmesanjuustoa
Viipaloi valkosipulin kynnet ja lisää joukkoon nokkonen, öljy, pinjansiemenet, ruususuola ja halutessasi sitruunanmehu tehosekoittimeen tai mortteliin ja sekoita tahnaksi.
Raasta parmesani ja lisää tahnan joukkoon.
Tarjoile esim. Leivällä, pastan, kalan ja kasvisten kanssa tai käy hyvin myös suolaisten piirakoiden täytteenä

Arkisto

Tomaatti-ketsuppi/-kastike

No, nyt löytyi nopea ja herkullinen  ketsuppi-ohje, jota kyllä meinaan käyttää myös pastakastikkeenakin.
Eli nyt kaikki te, joilla meinaa tomaatit nahistua – kuulolle.
Itselleni tuli sellainen tunne, että miksen tätä nyt ole ennen tajunnut tehdä, kun tomaatteja tulee kuitenkin kasvihuoneesta sellaista kyytiä, ettei kaikkea kerkiä millään syödä ja käyttää. Onneksi nykyään saan annettua näitä herkkuja myös pojalle ja hänen tyttöystävälleen sekä Ukkoseni tytölle. 
(Tässä tosiaan toinen asia, jonka vasta huomasin eli Ukkoseni tytär, jolle en ole tajunnut ollenkaan tyrkyttää tätä meidän satoamme. Onneksi nyt viime viikonlopuna loppuna tajusin ja veimme Ukkoseni kanssa tytölle omenoita ja kasvihuoneen satoa maisteltavaksi.)
Miten voi ihminen olla näin ajattelematon. No, laitan kaikki tämän hirveän häsläämiseni piikkiin.
Mutta vielä pieni juttu tuli mieleen tuosta ketsupista, jota tein. 
Laitan teille oikean ohjeen, (joka muuten on Hans Välimäen Mummola-kirjasta peräisin)
tähän aidoksi reseptiksi ja oman tekeleeni viereen sulkuihin.
Varmasti kokeilen vielä tuota aitoakin ohjetta, mutta nyt puuttui pyree ja jääkaapissa oli aukaistu paseerattu tomaatti purkki, joten näillä mentiin tällä kertaa.
3 tomaattia (5)
2 valkosipulinkynttä (4)
4 rkl öljyä
2 dl tomaattipyreetä (minulla paseerattua tomaattia)
2 rkl sokeria (jätin sokerin pois kokonaan)
2 rkl valkoviinietikkaa (minulla omenaviinietikkaa)
ripaus mustapippuria (muuttui minulla 1 tl)
Pilko tomaatit ja valkosipuit, kuullota niitä tovi öljyssä.
Sekoita joukkoon paseerattu tomaatti ja mausta lopuilla aineksilla.
Kiehauta ja ota pois liedeltä. Soseuta seos sileäksi.
(Tässä kohtaa muuttuu jos tekee minun ohjeellani eli kiehauta vielä seosta hieman kokoon, noin viitisen minuuttia.)
Annostele kuuma ketsuppi kannellisiin lasipurkkiin ja säilytä viileässä.
Arkisto

Talven varalle

  
Täällä on taas menty tänään tuulispään lailla.
Aamulla heräsin taas kukkon laulun aikaan ja lähdin pitkästä aikaa salille.
Salilta tullessani luuttusin lattiat ja aloin keittelemään mehuja, tällä kertaa vuorossa oli omena ja omena-aroniamehun teko ja tuttuun tapaani, ei mitään mennyt roskiin vain surautin mehusta jäävän soseen hilloksi.
Samoin omenat menivät kuorineen mehumaijaan vain karat ja kannat otin pois.
Meillä on aina kaksi päivää viikossa, kun on vain nämä kaksi pienenpää tenavaa täällä aamupäivän ja silloin olemme Ukkoseni kanssa sopineet työnjaon niin, että toinen saa hieman vapaata ja minä sitten käytin vapaani näin hyödyllisesti hyväksi. 
Mehun tekemisestä en nyt tänne kirjoittele sen kummoisempia, kun juuri siitä vähän aikaa sitten kirjoittelin teille, ohje löytynee täältä.
Illalla tulee velipoika tyttärensä kanssa kyläilemään ja saa myös kotiin vietäväkseen mehua ja hilloja.
OMENAMEHUA:
n. 2 ämpärillistä omenoita
1/2 kg sokeria
Tuo sokerin määrä on niin hankala sanoa, kun on eri makuisia omenoita ja minulla tämä satsi oli makeaa sorttia niin sokeria tuli lisättyä hieman vähemmän.
OMENA-ARONIAMEHUA:
1/2 ämpärillistä omenoita 
1/4 ämpärillistä aronian marjoja
1/2 kg sokeria
Soseet tosiaan otin talteen ja surautin sauvasekoittimella hilloksi lisäsin vain joka satsiin vielä 2 dl fariinisokeria makua antamaan.

Arkisto

Kurkku-sipulirelish

Nyt taisi lykästää…
Olen monen monta vuotta säilönyt avomaankurkkuja, jos jonkinmoisilla resepteillä, mutta sitä oikeaa reseptiä ei ole löytynyt.
Eli joskus nuorena tyttönä säilöin kurkkua ja muistelen kaiholla sitä herkkua mitä sain aikaiseksi. Purkit ei kauaa kerenneet kellarissa vanheta.
Nyt valmistaessani maistui liemi samalle, kuin muistelen silloin maistuneen.

n.1 kg avomaankurkkua
400 g sipulia
2 paprikaa
2 dl tillisilppua

Liemi:

1 1/4 dl vettä
1 1/4 dl etikkaa
2 dl sokeria
1/2 dl suolaa
1 rkl sinapinsiemeniä

Raasta kurkut ja sipuli karkeaksi raasteeksi. Kiehauta vesi ja sokeri. Sekoita muut liemiaineet joukkoon. Jaa kurkku-sipuliraaste yhteen sekoitettuna tölkkeihin ja ripottele joukkoon tillisilppua. Kaada päälle kuuma liemi. Relish on valmista tarjottavaksi liharuokien kanssa 3-4 päivän kulutta.